Tukipalvelut – et ole yksin
1. PRIDE-valmennus ja perehdytys
PRIDE – valmennus on ryhmämuotoinen ennen sijoitusta tapahtuva sijaisvanhempien valmennusohjelma. Kouluttajina toimivat PRIDE – kouluttajakoulutuksen saanut sosiaalityöntekijä ja kokenut sijaisvanhempi -kouluttajapari. Valmennuksen tavoitteena on antaa jokaiselle sijaisvanhemmalle riittävä määrä tietoa sijaisvanhemmuudesta, jotta koulutukseen osallistuva kykenisi tekemään tiedostavan päätöksen sijaisvanhemmuuteen ryhtymisestä.Tarkoituksena on myös taata sijoituslapsille mahdollisuus päästä hyvin valmistautuneisiin perheisiin, joista kukin lapsi saa yksilöllistä turvaa ja huolenpitoa.
Perehdytyksen tarkoituksena on vähentää sijaisvanhempien, sijoitettavan lapsen ja muun perheen epätietoisuutta tulevasta tapahtumasta. Perusteellisesti annettu perehdytys ja ennakkokoulutus tekevät uudesta perhemuodosta vanhemmille ja lapsille hyvän sekä stressittömän kokemuksen, joka vähentää työuupumusta. Ennakkovalmistelut helpottavat huomattavasti sijoituksen aikaista työtä, koska perheellä on silloin mahdollisuus keskittyä normaaliin perhe- ja kasvatustyöhön.
2. Tuki
Perhehoidon tukeen kuuluu sijaisvanhemmalle, hänen perheelleen ja sijaislapselle tarkoitettu tuki. Suomen Perhehoitopalvelu vastaa tukimuodon järjestämisestä. Tuki sisältää:
- Perheelle nimetty Suomen Perhehoitopalveluiden sosiaalityöntekijä. Perhehoidon onnistumisen kannalta sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijän yhteistyön sujuminen on tärkeää, joten sosiaalityöntekijämme ovatkin ammattitaitoisia ja kokeneita lastensuojelun alalla toimineita avoimia ja sosiaalisia ihmisiä.
- Suomen Perhehoitopalveluiden 24/7 puhelinpäivystys, joka on tavoitettavissa ympärivuorokautisesti.
- Tukityöntekijä on käytettävissä, esimerkiksi arkiseen apuun, perheen kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti.
3. Vertaistuki ja jatkuva koulutus
Sijaisperheiden koulutus ei katkea lapsen tultua perheeseen. Mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen on lukuisia, sekä alueellisia että valtakunnallisia. Yleisimmin sijaisvanhemmat ovat ottaneet osaa Perhehoitoliiton koulutuksiin ja tapahtumiin, sekä Pesäpuu ry:n koulutuksiin. Sijaisvanhempien kannattaa myös liittyä oman alueensa Perhehoitoliiton jäsenyhdistykseen, jonka kautta on helppo tutustua muihin sijaisvanhempiin ja -perheisiin. Suomen Perhehoitopalvelut osallistuu täydennyskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toimeksiantosopimuksessa sovitulla tavalla.
Sijaisperheiden biologisille lapsille järjestetään myös valtakunnallisen Sinut ry:n kautta leirejä, joissa lapsilla on mahdollisuus tavata vertaisiaan. Leirien tavoitteena on, että lasten ja nuorten näkökulmat huomioitaisiin paremmin tehtäessä sijaishuoltoon liittyviä päätöksiä.
Suomen Perhehoitopalvelut tarjoaa vertaistukea myös omien sijaiperheidensä kautta.
4. Työnohjaus
Työnohjaus on luottamuksellinen, ohjaajan ja ohjattavan keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva oppimistapahtuma. Sen perustehtävänä on saada aikaan ohjattavalle jäsentynyt suhde pulmalliseen työtilanteeseen.
Työnohjaaja tukee ohjattavaa tilanteen tutkimisessa ja uusien luovien ratkaisumallien kehittelyssä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Oleellisena osana työnohjauksessa on myös työhön liittyvien tunteiden käsittely. Työnohjauksessa korostuvat vuorovaikutus, oppimaan oppiminen, paineiden ymmärtäminen ja sietäminen sekä rajat.
Työnohjaus on tavoitteellista niin organisaation perustehtävän, kuin sitä toteuttavan ohjattavan kannalta. Työnohjauksessa ohjattava käsittelee omaan henkilökohtaiseen kokemukseen tai tulevaan tilanteeseen perustuvaa aineistoa. Työnohjauksen kohteena on ohjattavan suhde työhön.
Työnohjaus toteutuu sijaisvanhemman, perhehoitotyön ja Suomen Perhehoitopalveluiden puitteissa. Koko prosessin ytimen muodostaa ohjaussuhde, jossa ohjaaja ei anna valmiita vastauksia ohjattavalleen.
5. Mahdollisuus vapaaseen
Perheillä on mahdollisuus 24 vapaavuorokauteen vuodessa, joten myös perhehoitotyössä on mahdollisuus saada aikaa välillä hengähtää, aivan kuten tavallisessa ansiotyössä.
|
